torstai 11. elokuuta 2011

Art of saying goodbye

Two weeks and one day/ 360 hours/ 21 600 minutes/ 1 296 000 seconds and then I'm off!

"It was a rainy day in the far away land where the princess lived. The days before that day had been so joyfull and full of expectations. Maybe it was the dark sky or the raindrops on the castles window but suddenly, the princess felt a lump on her throat. The princess knew right away what that lump meaned; sadness and longing. For she had experienced that feeling many times, it was part of learning of being a queen of hearts. For you see, the queen of hearts was the type who locked things in her heart and wanted to put on a strong facade for the sake of others. She didn't want others to feel sad only because of the life choises she had made."



From tomorrow on, I have to start saying the goodbyes for everyone. I know it 's going to be hard again, but for some reason, I have always felt that saying goodbyes isn't a bad thing. We say goodbye so that someday we could meet again.  

torstai 4. elokuuta 2011

Waiting

23 days left and then bonjour ! First I'm off to Paris, Charles de Gaulle, and then alas, I can finally kiss the beautiful land under my lovely feet! Japan, Japan!

Meanwhile in Finland... I've been arranging stuff like crazy! First I had to say goodbye for my beloved apartment and now I've been on the phone 24/7 calling the insurance company, bank, mobilephone operator etc. Not to say, I should finnish my summer studies. Whew! And the best part in making arrangements is shopping the new things. You don't expect me to go to the land of my dreams unprepared? No, no. A girl needs to be well-prepaired for a journey of a lifetime, so a new lip gloss (I'll be adding while waiting for my flight on airport) won't hurt anybody except my wallet...yikes!
 And in case you didn't know, I should be saving money instead of spending it. God help me. 

Ja 23 päivää jäljellä Suomessa ja sitten bonjour! Lennän Pariisin kautta Japaniin, ja viimein saan nähdä taas rakkaan Japanini, nam!

Tällä välin Suomessa... Olen järjestellyt asioita kuin pieni orava! Ensin minun täytyi muuttaa muutama viikko sitten pois asunnostani, ja sitten alkoi muu rumba viisumista lähtien, ja entäs sitten ne kesäopinnot, voi apua, että verkkokurssi ei just nyt nappaa! Mut sen sijaan uusien, täysin välttämättömien tavaroiden shoppailu nappaa! Sillä ettekai vain oleta minun palaavan Japaniin tyhjin käsin? Ei, ei, kyllä minä aion varautua kaikkeen tälle matkalle, joten yksi huulikiille, jota voin lisäillä lentokentällä odottaakseni viehkeänä lentoani, ei satuta ketään paitsi...kukkaroani.
Ja jos et sattunut tietämään, minä säästän rahaa tätä matkaa varten. Tällä kertaa. Kyllä, säästän rahaa ensimmäistä kertaa elämässäni ja se on...tuskallista.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

My heart

In my heart, I think, I knew all the time that I'd be going to Japan. And it seems, that's where I'm being leaded to.

"Princess, a queen of hearts-to-be, was so happy that day. So happy indeed, that she spent all day laughing and crying out of pure joy. She danced and she swirled. In her little castle, in a far away country, she painted hearts and she painted the future ahead of her. All she sees now, is pink."

I'm really looking forward for my future, but living in the moment is the best. I'll be enjoying the most out of this coming spring and summer. I'll work hard and receive the price when I'll land to Japan next Fall.

Today, my heart is filled with joy. But the last days it has been full of sorrow because of what happened on Friday 11th of March. Being this far away, I feel weak and faint. All I can do, is pray.

Luulen, että sydämessäni oli koko prosessin ajan varmuus siitä, että elämä kuljettaa minut Japaniin.

Odotan todella, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta elän juuri tätä hetkeä, ja että se maistuu makealle. Makeuden sekaan, on kuitenkin sekoittanut karvautta, sillä katastroofi, mikä koetteli Japania viime perjantaina mursi sydämeni täydellisesti. Itkin, ja olen varma, että Taivaskin itki.